Koiralle myrkyllisiä ruoka-aineita
Koira voi vahingossa päästä syömään ruoka-aineita,
joita omistaja ei ole osannut edes pitää koiralleen vaarallisina.
Esimerkiksi ksylitolipurkkaa voi jäädä pussillinen koiran ulottuville ja
ahne koira on nopeasti hengenvaarallisessa tilassa. Eläinlääkäri Maija
Räihä kertoo alla yleisimmistä koiralle myrkyllisistä ruoka-aineista.
Kodin lääkekaappiin on syytä varata koiran ensiavuksi lääkehiiltä.
Suklaa
Suklaa koostuu kaakaopavuista ja kaakaovoista. Koirat ovat erityisen herkkiä
suklaan sisältämille metyyliksantiineille, joita ovat teobromiini ja
kofeiini. Nämä voivat aiheuttaa lievimmillään ripulia, oksentelua,
väsymystä, lisääntynyttä janoa ja virtsaamista. Vakavampia oireita ovat
hyperaktiivisuus, kohonnut sydämen syke, vapina. Pahimmillaan
suklaamyrkytys voi johtaa kuolemaan. Mitä tummempi suklaa, sitä enemmän
metyyliksantiineja se sisältää ja sitä pienempi määrä riittää
aiheuttamaan oireita. Esimerkiksi 170-200 g tummaa taloussuklaata voi
labradorin kokoisella 30-kiloisella koiralla laittaa mahan sekaisin ja
toisaalta viedä hengen kymmenkiloiselta mäyräkoiralta.
Ensiapuna
suklaansyömisessä kotona lääkehiiltä suun kautta 1 g elopainokiloa kohti
ja eläinlääkärissä oksennutus ja muu jatkohoito oireiden mukaan.
Ksylitoli
Ksylitolia käytetään makeutusaineena monissa purukumeissa, makeisissa ja
elintarvikkeissa. Koirat ovat erityisen herkkiä ksylitolille ja jo 100
mg painokiloa kohden voi aiheuttaa henkeä uhkaavan hypoglykemian eli
veren sokerin laskun. Pari ksylitolipurukumityynyä voi aiheuttaa vakavat
oireet kymmenkiloisella koiralla. Ksylitolimyrkytyksen oireita ovat
oksentaminen, heikkous, vapina, ripuli, kollapsi, kouristelu. Ihmisellä
tallaista myrkytysreaktiota ei esiinny.
Ensiapuna heti kotona
lääkehiiltä suun kautta 1 g elopainokiloa kohti. Heikkokuntoiselle tai
kouristelevalle eläimelle ei saa laittaa suuhun mitään! Eläinlääkäriin
kuljetuksen aikana voi tajuissaan olevalle koiralle antaa hunajaa tai
sokeria suuhun. Sokerilientä tai hunajaa voi hieroa koiran ikeniin, jos
eläin ei pysty nielemään. Eläinlääkärissä hoito jatkuu tarvittaessa
oksennutuksella, verensokerin seurannalla ja hypoglykemian hoidolla.
Mahdollisten maksa- ja haimavaurioiden seuranta ja hoito ovat tärkeää.
Pulla- tai hiivaleipätaikina
Kohoamassa oleva taikina on houkutteleva, mutta hengenvaarallinen "saalis"
koiralle. Taikinaa on joskus tapana kohottaa lämpimässä paikassa,
esimerkiksi lämpöpatterin päällä tai lattialämmön avulla – helposti
koiran ulottuvilla!
Koiran mahan lämmössä taikina kohoaa
moninkertaiseksi ja käymisen sivutuotteena syntyy etanoli-alkoholia.
Pienikin alkoholimäärä voi aiheuttaa koiralla vakavan myrkytyksen ja
taikinan turpoaminen aiheuttaa voimakasta turvotusta ja kipua. Oireileva
koira voi yrittää oksentaa, hoipertelee, on vaisu.
Ensiapuna heti
taikinansyömisen jälkeen eläinlääkärissä oksennutus. Jatkohoito koiran
oireiden mukaan; taikinamassan voi jopa joutua leikkauksella poistamaan
koiran hengen pelastamiseksi.
Sipuli
Koirat voivat saada vakavia myrkytysoireita tuoreen, kuivatun tai kypsennetyn
sipulin syömisestä. Myrkyllinen ainesosa on eräs disulfidi, joka
vaurioittaa veren punasoluja ja johtaa punasolujen hajoamiseen eli
hemolyysiin ja anemiaan. Reippaasti sipulia sisältävien ruokien –
esimerkiksi sipulikastike, sipulipiirakka – antaminen koiralle muutamana
päivänä peräkkäin voi johtaa myrkytykseen. Oireina myrkytyksestä ovat
anemia, tumma virtsa, oksentelu, vaaleat limakalvot.
Ensiapuna
runsaan sipulinsyömisen havaitsemisesta lääkehiiltä suun kautta 1 g
elopainokiloa kohti jo kotona. Eläinlääkärissä oksennutus ja lääkehiili,
jos sipulin syömisestä on kulunut vain vähän aikaa. Hemolyysioireinen
voi tarvita tehohoitoa ja verensiirtoja selviytyäkseen.
Viinirypäleet ja rusinat
Jotkut viinirypälelajit ja rusinat voivat aiheuttaa munuaisvaurion koiralla.
Myrkyllistä annosta ei ole vielä tarkkaan määritetty, joten mikä tahansa
määrä on potentiaalisesti myrkyllinen. Nykytietämyksen mukaan
myrkyllinen ainesosa sijaitsee itse hedelmälihassa, ei siemenissä.
Jotkut koirat näyttävät sietävän viinirypäleitä ja rusinoita ilman
ongelmia.
Ensiapuna lääkehiili suun kautta 1 g elopainokiloa kohti.
Eläinlääkärissä annettavaan hoitoon kuuluvat tapauksesta riippuen
oksennutus, nestehoito ja virtsanerityksen lisääminen ja munuaisten
toiminnan seuranta.
Macadamia pähkinät
Nämä
pähkinät voivat aiheuttaa myrkytysoireita koirilla. Myrkytyksen tarkkaa
aiheuttajaa ei tunneta. Oireina on kuvattu heikkoutta, apaattisuutta,
oksentelua, hoipertelua, vapinaa ja ruumiinlämmön kohoamista. Alin
kirjallisuudessa mainittu myrkyllinen annos on 2,4 g painokiloa kohti.
Oireet kehittyvät puolen vuorokauden sisällä pähkinöiden syömisestä.
Kuten
monissa muissakin myrkytyksissä, ensiapuna jo kotona annettu lääkehiili
1 g elopainokiloa kohti. Tapauksesta riippuen voidaan tarvita muita
tukihoitoja. Ennuste on hyvä ja useimmat koirat toipuvat ennalleen
parissa vuorokaudessa.
Homeiset ruoat
Homeiset
ruoat voivat sisältää myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa lihasvapinaa,
huojumista ja kouristuksia. Oireet voivat jatkua useita vuorokausia.
Myrkytyksiä on kuvattu monilla eläinlajeilla, mutta koirat ovat
erityisen alttiita saamaan homemyrkytyksen
"roskisdyykkaus"-taipumuksensa vuoksi.
Jos epäilet koirasi syöneen
homeisia ruokia tai saat koirasi kiinni itse teossa, anna heti
lääkehiiltä suun kautta 1 gramma painokiloa kohti. Ota sen jälkeen
yhteys eläinlääkäriin jatkohoitoa varten. Mitään pikatestiä
homemyrkytyksen selville saamiseksi ei ole. Tapauksesta ja oireista
riippuen homemyrkytyksen oireita hoidetaan oksennuttamalla,
maha-suolihuuhtelulla, kouristuksia lievittävällä lääkityksellä ja
muulla tukihoidolla.
Oksennutuksesta
Oksennutusta suositellaan monessa myrkytyksessä ensiapuna.
Turvallisesti oksennutus tehdään siihen tarkoitetuilla lääkeaineilla eläinlääkärissä.
Netistä
löytyy erilaisia ohjeita suolalla tai vetyperoksidilla tehtävälle
oksennutukselle. Sekä suola että vetyperoksidi voivat aiheuttaa vakavia
elimellisiä vaurioita jo varsin pieninä annoksina.
Jos pikainen
oksennutus on tarpeen ja eläinlääkäriin on pitkä matka, on kotikonstein
tehtävä oksennutustoimenpide ja sen mahdolliset riskit käytävä läpi
eläinlääkärin kanssa puhelimitse. Myrkytysten hoidossa oksennutus on
vain ensiapu, koira on jatkohoitoa varten aina toimitettava
eläinlääkäriin.